"You know you are a triathlete when you feel odd not working out at least six times a week.”

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kannustus – avain parempiin tuloksiin

Encouragement – the key to better results (HUOM! suomenkielinen teksti alla)


I suddenly came up with the idea to write up a few words about encouragement.

You most need encouragement when you end up outside of your comfort zone– whether willingly or not. Encouragement is particularly important when it comes to work, relationships or hobbies.

There have been times that I’ve had to explain myself and my triathlon hobby to various people. I guess it’s no wonder – this is quite an ordeal both physically and psychologically.

The best support I have gotten has come in the form of small, everyday things. It has been great to notice my friends and family taking my Ironman-challenge seriously and incorporating it into their normal lives.  I’ve appreciated people trying to schedule activities with me for the summer, all the while acknowledging my commitment to the Ironman race in August. This is the best way to be supportive and encouraging. Thank you for that, friends and family!

It also feels really good to get feedback for the blog entries and for my training routine. At this point, that’s the best way to show you care.

Triathlon is all about challenging yourself, jumping in head first, developing yourself further and questioning what you do. Sometimes you have to do things like never before and in the best case scenario, you can raise the bar to the next level.

Often the biggest challenges to doing something are in our minds. A true showcase of our potential and the power of positive encouragement is when a person does what he or she formerly thought of as impossible. A good example of this is Fausto Radicin, who is blind in one eye but still won the world cup of Alpine skiing.

But it’s not all about the amount of encouragement you get – your own response to the support also plays a role in it all.

You have to know yourself, admit your weaknesses and recognize your strengths. Above all, you need to be honest with yourself, try to live through your strengths and develop your so-called weaker sides.

Let’s all remember to keep encouraging ourselves and our loved ones in our efforts. Good pep talks should be a natural part of life, as positive feedback raises our energy levels. When you are supportive of those around you, you are also supportive of yourself. The atmosphere of encouragement and its strength impacts us all.

Thus this week I would like to propose a challenge for this blog’s readers: learn to offer encouragement and to do so in a humble and open way. Find one situation where you can voice your support out loud, but otherwise spend your day mentally supporting all those that you feel could use the encouragement.

Encouragement makes it easier to keep on training and gives meaning to all you do. I received support from an unlikely direction: my good friend’s 6-year-old daughter Venla recorded this song for me where the lyrics go “We are cheering for Hanna!” If this doesn’t keep me running, I’m not sure what will! Thank you Venla. <3

This video helped me get through last week’s wild 14-hour practice sessions. This week is a resting week, which includes taking part in the comedic team of the ExtremeRun-race in the best possible company. A relaxing week ahead.

Have an encouraging and supporting week everyone!



Kannustus - avain parempiin tuloksiin

Sain innostuksen kirjoittaa kannustuksesta muutaman sanan.

Eniten kannustusta kaipaa, kun menee tai tahtomattaan joutuu oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kannustus on erityisen tärkeää työelämässä, henkilökohtaisissa ihmissuhteissa ja harrastusten parissa.

Välillä olen saanut ”selitellä” triathlonharrastustani eri tahoille. Eikä ihme, onhan tämä sekä fyysisesti että psyykkisesti melkoinen rypistys.

Parasta kannustusta olen saanut pienissä ja arkisissa asioissa. On ollut hienoa huomata, miten ystäväni ja perheeni ovat ottaneet Ironman-haasteeni vastaan aidosti ja arjen tasolla. On ollut hienoa kuulla kysymykset siitä, onnistuuko kesällä tehdä näin ja näin, kun sulla on Ironman-kisa elokuussa. Tämä on toisen huomioimista ja kannustusta parhaimmassa mittasuhteessa. Kiitos siitä, ystävät ja perhe! Tuntuu myös todella hyvältä, kun saan viestiä muun muassa tämän blogin kirjoituksista ja harjoitteluun kohdistuvasta kannustuksista. Se on parasta kannustusta juuri tässä kohtaa kautta.

Triathlon on itsensä haastamista, itsensä likoon laittamista, jossa pitää kehittää koko ajan omaa tekemistään ja myös kyseenalaistaa omaa toimintaansa. Välillä pitää tehdä asioita toisin kuin aiemmin ja parhaimmassa tapauksessa voi nostaa omaa rimaa seuraavalle tasolle.

Usein suurimmat rajoitteet mille tahansa tekemiselle ovat mielissämme. Oman potentiaalin ja todellisen kannustuksen positiivinen huipentuma on, kun ihminen pystyy suurempiin suorituksiin kuin osaisi arvata. Hyvä esimerkki tästä on Fausto Radicin, jolla on toinen silmä sokea, mutta joka silti voitti pujottelun maailman cupin.

Mutta omalla itsellä on myös roolinsa siinä, miten kannustuksen voi ottaa vastaan.

Pitää tuntea itsensä, myöntää heikkoutensa ja tunnistaa vahvuutensa. Ennen kaikkea täytyy olla rehellinen itselleen, koettaa mahdollisimman paljon elää vahvuuksiensa kautta ja kehittää myös niin sanottuja heikompia ominaisuuksiaan.

Muistetaan kannustaa jokainen itseämme, rakkaitamme ja läheisiämme. Kannustamisen olisi oltava luonnollinen osa elämää, sillä kannustus kohottaa jokaisen energiatasoa. Kun kannustamme lähimmäisiämme, me kannustamme samalla myös itseämme, sillä kannustuksen ilmapiiri ja voima vaikuttaa meihin jokaiseen.

Niinpä heitänkin tälle viikolle haasteen jokaiselle tämän blogin lukijalle: Opettele kannustamaan, nöyrästi ja avoimesti. Etsi tilanne, jossa voit kannustaa toista ihmistä ääneen, mutta muuten kannusta päivän mittaan joko mielikuvana, tuntein tai ajatuksin kaikkia niitä, joiden elämää koet kannustuksen auttavan.

Kannustus auttaa treenaamisessa ja antaa kaikessa kokonaisuudessaan mielekkyyttä tekemiseen. Itse sain sitä yllättävältä taholta: hyvän ystäväni 6-vuotias Venla-tytär teki oheisen videon. Jos ei tämän voimilla jaksa juosta, minkäs sitten! Kiitos Venla <3




Viime viikon huimat 14-tuntiset treenit ovat menneetkin tämän videon voimin. Tämä viikko on lepoviikko, joka pitää sisällään ExtremeRun –kisan hupisarjassa mitä parhaimmassa seurassa. Rento viikko siis luvassa.

Kannustavaa viikkoa kaikille!

2 kommenttia:

  1. yes, yes and yes .... is hard, but you can do it!!!
    now you must rest ... and then ...GO!!!!
    ;)

    VastaaPoista
  2. You are so right, now a bit rest and the GO ;)

    VastaaPoista