Hyvä elämä jatkuu

The good life continues  HUOM! SUOMENKIELINEN TEKSTI ALLA

The bear has awoken from its winter hibernation – even though winter has just begun in Finland. But that’s the best way to describe this moment.

It’s been nearly six months since the Ironman race and the training continues for this year’s contests. This year’s race calendar has been redesigned for a number of reasons. Suddenly I’m signed up for the full-length Ironman in Copenhagen. The former main goal, the Joroinen Finnish Championships, is now a preliminary training race before the Ironman. Also, the Kisko Olympic distance is jotted down and possibly a half challenge in Europe around May or June.

This past autumn was challenging on a personal level. Lots of things happened simultaneously; I’ve never experienced such an episode in my life. It was a time of psychological growth. As strange as it may sound, I wouldn’t trade it for anything. Personal exploration, time to think my life through and forgiveness were some of the themes I dealt with. When you give up something old, you can start something new, they say. And that’s how it goes.

I think this holds true for all areas of life, including sports.

Over the winter I’ve attempted to give up my old running technique and so far the results are good. Of course I’ve needed support and coaching to make this happen as well. We can’t survive on our own and we don’t need to. It’s perfectly okay to accept help for improving both physical and mental attributes.

My running speed has grown month after month, and running doesn’t feel as bad as it did before. Of course this is also all about getting out of the comfort zone and letting the running take over.

When you understand this, you can create something new. Within yourself.

I’ve run three Aktia Cup 10K road races between November and January, where those slight changes in my running technique have contributed to substantial time improvements. November’s Aktia Cup was 44-something, if I remember correctly, the next race 43-somenthing and January’s race 42-something. This can only be explained with changes in the technique and a good combination of rest and training. I don’t think my physical condition would have changed enough in that short span of time to allow for such improvements. I might be wrong though.

We always say that life’s difficult moments are the time for generating something new. The tougher the pain inside, the more we strive to get moving. Physical exhaustion is easier to deal with than mental. This is my own experience. For others it may be different. People who are deeply depressed don’t even have the energy to go out, let alone to exercise.

When you’ve completely hit rock bottom, it’s hard to believe anything new would come of that. The new only appears later. Life is also about making choices, and those choices are up to us.

When it’s the right time, everyone should learn to accept help and good things. On my behalf I want to thank my friends and amazing training partners for being there for me during these challenging moments.

You’ll be hearing more about training, life and the races this year too. I hope I can introduce new thoughts to your day and above all to remind you of the joy of exercising. Let’s stay tuned. :)

Hyvä elämä jatkuu

Karhu on herännyt talviuniltaan vaikkakin talvi se vasta alkoi Suomessa. Näillä sanoilla voisin kuvata tätä hetkeä.

Ironmanista on nyt lähes kuusi kuukautta ja treenaus jatkuu tämän vuoden kisoihin. Kisakalenteri on nyt mennyt monien asioiden summana uusiksi. Olen yllättäen mukana Ironman Kööpenhaminassa kisaamassa täydenmatkan mittelöstä. Aiemmin päätähtäimenä ollut Joroisten SM-kisat on nyt yksi valmistava kisa ennen Ironmania. Samoin Kiskon olympiamatka on tähän mennessä lyöty kalenteriin ja mahdollisesti puolimatkan kisa Euroopassa touko-kesäkuun vaihteessa.

Edesmennyt syksy on ollut henkilökohtaisesti rankkaa aikaa. Paljon on tapahtunut, en ole aiemmin kokenut vastaavaa ajanjaksoa elämässäni. On ollut henkisen kasvun paikka ja niin hullunkuriselta kuin se kuulostaa, en vaihtaisi tätä aikaa pois mistään hinnasta. Itsetutkiskelua, aikaa ajatella omaa elämää ja anteeksiantoa on tullut käsiteltyä. Kun voi luopua vanhasta, voi aloittaa jotain uutta, sanotaan. Ja näinhän se menee.

Mielestäni tätä voi verrata mihin tahansa elämän osa-alueeseen, myös urheiluun.

Olen pyrkinyt luopumaan talven aikana vanhasta juoksutekniikastani, ja lopputulos on ainakin toistaiseksi

Bamboo Island, Thailand

hyvä. Toki tähänkin asiaan on tarvittu tukea ja valmennusta.
Yksin ei selviä eikä tarvitse selvitä. On kohtuullista ottaa vastaan apuja niin henkisten kuin fyysisten ominaisuuksien parantamiseen.

Juoksuvauhtini on kasvanut kuukausi kuukaudelta, eikä juoksu tunnu niin pahalta kuin ennen. Tässä toki mennään myös omalta mukavuusalueelta pois ja annetaan juoksun viedä.

Tämän asian kun ymmärtää, voi syntyä uutta. Omassa itsessä.

Olen juossut marras-tammikuun aikana kolme Aktia cupin 10km maantiejuoksukisaa, joissa juoksutekniikan pienet muutokset ovat saaneet aikaan henkilökohtaisesti kiitettävät aikaparannukset. Marraskuinen Aktia cup taisi mennä aikaan 44 ja risat, toinen 43 ja risat, kolmas tammikuun kisa 42 ja risat. Tätä en voi selittää kuin tekniikan muutoksilla ja levon ja rasituksen sopivalla kombinaatiolla. En usko kunnon nousseen niin rajusti tuolla aikasäteellä, että tuollaiset parannukset olisivat mahdollisia. Voin olla väärässäkin.

Bamboo Island, Thailand

Elämän vaikeina hetkinä yleensä sanotaan, että niistä syntyy uutta. Mitä kovempi tuska sisällä on, sen kovempaa jaksaa laittaa jalkaa toisen eteen. Fyysinen rasitus on helpompi kestää kuin sisäinen kipu. Tämä on omakohtainen kokemukseni, toisilla se ei välttämättä todellakaan mene niin. Syvästi masentuneet ihmiset eivät jaksa lähteä edes ulos, saatikka liikkua.

Kun on oikein pohjilla, on vaikea uskoa, että silloin juuri syntyisi uutta. Se tulee esille vasta myöhemmin. Elämä on myös valintoja ja niistä valinnoista sitten päätämme itse.

Kun on sen aika, opetelkaa jokainen ottamaan apuja ja hyvää vastaan. Omasta puolestani haluan kiittää ystäviä ja mahtavia treenikavereita, jotka olette tukeneet haastavana hetkenä.

Tulette kuulemaan treenauksesta, elämästä ja kisoista vielä tänäkin vuonna. Toivottavasti voin antaa ajatuksia päiväänne ja ennen kaikkea liikunnan iloa! Pysytään kanavalla :)

Railey Beach, Thailand